2024 Juoksukilpailuita ja treenejä / 2024 Runraces and training

Heippa Kaikki! 

En ole hetkiseen bloggaillut ja näitä päivityksiä tulee hieman tiuhemmin tulevaisuudessa. Paranen juuri jälleen yhdestä vammautumisesta, joka arvelutti minua hetken aikaa että oliko kyseessä akilisjänteen pään tulehtus vaikko murtuma nilkassa ja se jätti yhden viikon harjoituskilometrit todella vähäisiksi, nilkka oli erityisesti aamulla kipeä ja liikkuvuus huono sekä turvotusta oli alussa. Tällä viikolla uskaltauduin juoksemaan vasta eilen 12 km, joka meni ekan 10 km osalta, 7 km siitä, lumipolkujuoksuksi noin 40% hitaammalla tahdilla kuin tavallisesti. Näkyvyys oli todella heikko.

Kuva 1: Lenkkeilemässä 18.1.2024 torstain lumimyräkässä

 

Olin todella uupunut sen jälkeen ja onnellinen kun juoksin. Nyt minulla on yleistynyt tapa ollessani töissä Espoon Keralla Kierrätyskeskuksella että juoksen työmatkan kotiin aina silloin tällöin. Reitti kotiin Keralta on 14 - 16 km suorinta reittiä kotiovelle, riippuen vähän reittivalinnasta. 14km ja 16km osalta tein juuri reittinopeusennätykseni ennen vammautumista, kuinka ollakaan. Vammautumiset ja kivut - - - juoksijan, kuntoilijan ja urheilijan kasvukipuja ne ovat. Olkoot laji Kehonrakennus, Vahvamieskilpailu, Voimanosto, Pyöräily..., niin niitä silloin tällöin sattuu ja kuntoutuminen onkin silloin päätavoite jotta normaalit harjoitukset voivat jatkua. Minä tyypillisesti vammaudun juoksun suhteen vedoissa ja renkutuksessa ja myrskyissä tai Ins-and-Outs harjoituksissa.  14 km reitti oli mäkinen ja mäkitekniikkani oli parempi kuin 2023 Turun Ruissalojuoksun Ruisriikillä (10 km), joka oli päästävä juoksemaan ja löydän sieltä itseni myös tänä vuonna. 

 

Kuva 2: Ruissalojuoksu Ruisriikki 10 km 2023

Ruisriikki oli todella maineensa veroinen ja mäkiosuudet olivat melko tappavat (400 m nousua!), mutta onneksi oli kertynyt kokemusta. Rakastuin Ruissalojuoksuun toden teolla. Paavo Nurmi Marathon 2023 jäi tosin välistä, mutta tänä vuonna saatan ehkäpä ennättää korjata asian!  

Muuten vuosi 2023 oli minulle todella rankka ja traumaattinen vuosi. Rakas Äitini, Pirjo Piironen menehtyi keväällä Malmin Sairaalassa 71-vuotiaana. Sain soiton töistä että äidillä ei ole kaikki hyvin, menin vanhempieni kotiin ja äiti kouristeli vuoteella. Sain yhteyden tähän vielä, epäilin sydänkohtausta ja insuliinishokkia. Ambulanssi tuli nopeasti, ja sama todettiin sairaalassa. Tahdoimme Elvyttävän hoitomuodon, mutta lääkäri ei suostunut tähän vaan määräsi Palliatiivisen hoitomuodon. Äitini menehtyi kolmantena päivänä ja ennätin nähdä tämän noin tuntia aiemmin.

Kuva 3: Rakkaan Äitimme Hauta

 

Suunnitelmia ja harjoittelusta, sekä onko kehitystä tapahtunut 

Ei Juoksu kuole kovankaan ollessa kyseessä ja tälle vuodelle omaan sekä vanhoja että uusia suunnitelmia. Uutena otan mm. viimein aiemmin mainitsemani Paloheinän Tupla 10+10 km, joka koostuu 14.6.2024 Helsinki Central Park Run (HCP) 10 km ja 15.6.2024 Helsinki Trail Run (HTR) 10 km juoksuosuuksista eli 10 km puistojuoksua ja 10 km polkujuoksua Paloheinän ja Haltialan kuvan kauniissa metsämaisemissa.

Vihdoin ja viimein harjoittelen kevään intensiivisesti ensimmäisille Ultrajuoksuilleni, joita nyt sitten on suunnitelmissa sekä Ultramaratoneja että Ultrapolkujuoksuja. Toisista näyttäisi saavan jopa 3 Maailmanluokan/kansainvälistä rank-pistettä pelkästään maaliin pääsystä. Niiden suhteen ajattelen lähinnä itseni haastamista sekä omien rajojeni koettelemista. Ensimmäinen vähänkään pidempi juoksu on 64 km koostuen peräkkäin juostuna Marathonista sekä Puolimarathonista. Kyseessä on Helsinki City Running Day Double ja se tulee osakseni 11.5.2024

Muuten tarkoitukseni on kunto- ja kilpajuosta noin 10-20 kilpailua tänäkin vuonna, viime vuoden saldo jäi 8 tapahtumaan sattuneesta perhetragdiasyystä. 

Harjoitteluun pätee vanha resepti: lisää vaan harjoituskilometrejä ja Ultrille olisi hyvä saada niitä pidempiä 20-40 km lenkkejä tehdyksi esim. ajatellen 40-70-90 km kilpavauhteja sekä palauttavia. Pisin matka mitä olen ajatellut juosta on joko 100 km tai sitten 70 km, mutta niin tai näin 70 km on polku-ultra Nuuksiossa ja todella raskas luonteelta ja 100 km maantiejuoksu.

Pääideani pyörii tärkeän viitekehyksen ympärillä: viikkokilometrejä juosten noin 100 km saakka minimissään ja siihen nostetaan. Muuten pyrin harjoitteluun ottamaan hyviä vetoharjoituksia ym. lajikohtaisia harjoituksia. Jotta tuo 64 km juoksu olisi mahdollisesti tehtävissä, niin marathonin osuus tulisi kyetä juoksemaan noin 5,5 h tai muuten ei saa jatkaa juoksemista puolimaratonin osuudelle. Nuo viitekehykset luovat minimiharjoitteluun joitakin kriteereitä nopeuksille. 5000 m ja 10 000 m ovat edelleenkin eniten kiinnostavia ja toisaalta niiden saralta tarkoitus on saada huomattavasti lisää nopeutta, jota myöskin väkisinkin kehittyy viikkokilometrien ja vetoharjoitusten myötä.

Perustason kestävyyskehitystä on tapahtunut. Murskasin oman reittiennätykseni 14 km ja 16 km matkoilla juostessani heikossa talvikelissä, kun viimeksi niissä aikaa otin siinä mielessä syksyllä kuivalla kelillä, sekä mäkitekniikka näyttää kehittyneen sitten Ruissalojuoksu 2023 ajan. Näistä voin vain tehdä sen yhteenvedon että hiljalleen. Yksi merkittävä seikka saada lisää nopeusta olisi laskea kisapainoa. Kestävyysurheilun puolelta (muuten siihen käytän kyllä Voima- Kehonrakennus  ja Fitnessurheilijoiden lajiliittojen ja kerhojen suosittelemia diettejä) otin lukemistokseni aiheeseen liittyvän kirjan

joka saattaa auttaa muodostamaan sopivan dietin ja tottumuksen, joka sopii parhaiten ajatusta ja kehittymistä kaikissa noissa lajeissa. Tietysti, arkijärkeä käyttäen. Laihtuminen tarkoittaa että energiaa kuluu enemmän kuin sitä saa, ei nesteen menetystä vartalosta. Vanha liikkeen kineettisen energian eli  liikke-energian yhtälö  pätee tähänkin.

 Näet, jos liike-energia E pysyy samana m massaisella henkilöllä ylimmäisessä kineettisen energian yhtälössä, niin ratkaistuna nopeuden v suhteen saamme alemman yhtälön edellisistä, joka sanoo meille että nopeus kasvaa massan m pienentyessä, jos kineettinen eli liikenergia pysyy samana. Emme nyt määritä muita fysikaalisia ehtoja, mutta oletamme että olosuhteet ovat samat.

 

Käytännössä, kun paino laskee, niin vartalo adaptoituu myös tähän painon menetykseen ja siten liikenergia voi pysyä lähtötilanteeseen nähtynä sama vain, jos vastusta on samalla tavalla. Se varmastikin on kiistanaihe että miten se toteutetaan enkä tähän puutu sen enempää. Sen sijaan, itselläni löytyy mm. uudet 5 kg painoliivit kokoelmissani ja usein juoksen jokusen kilon reppu selässäni pitkiä matkoja. Ne auttavat asiaa hieman, mutta katsotaanhan sitten että kuinka paljon ylipäätänsä ja missä ajassa on tarkoitus laihtua.

Näillä eväillä tässä kevääseen ja vuoteen 2024 nyt mennään.